Katto ja energia
Täytyykö koko lappeen tuottaa sähköenergiaa?
Jokaisen integroidun katon osan ei tarvitse sisältää kennoja. Aktiivinen osa tuottaa energiaa ja passiiviset elementit täydentävät verhousta. Tällainen yhdistelmä mahdollistaa tehon sovittamisen talon tarpeisiin ja aurinkosähkölle epäedullisten paikkojen ohittamisen. Teräspohjaisiin paneeleihin perustuvissa järjestelmissä molemmilla osilla voi olla samankaltainen pinta-alajakauma. Lopputulos riippuu kuitenkin yksittäisestä tuotteesta, suunnittelusta sekä koko lappeen huolellisesta viimeistelystä. Katto ei ole yksinkertainen suorakaide, joka on tarkoitettu pelkästään energiantuotantoon. Siinä on reunoja, savupiippuja, ikkunoita ja läpivientejä. Osa pinnasta on joskus varjossa tai vaikeasti jaettavissa täysiksi moduuleiksi. Passiivisten elementtien avulla nämä kohdat voidaan sulkea ilman, että teeskennellään jokaisen verhouksen osan täytyvän täyttää samanlainen energiatehtävä.

Tässä artikkelissa
Miksi aurinkokatossa on kennottomia elementtejä?
Hyvin suunnitellussa järjestelmässä osat, joissa ei ole kennoja, eivät ole satunnainen paikka. Niiden on sovittava yhteen aktiivisten elementtien kanssa geometrian ja vedenpoiston osalta. Ne voivat myös jäsentää katon ulkonäköä. Tämä on yksi integroinnin käytännön eduista, erityisesti kun rakennuttaja haluaa säilyttää paneelien rytmin koko näkyvällä pinnalla.
Minne aktiivinen kenttä kannattaa suunnitella?
Etusijalla ovat osat, joissa on hyvä valonsaanti ja sopiva suuntaus. Varjot on arvioitava eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Savupiippu voi varjostaa pientä aluetta kuvassa, mutta todellisuudessa sen varjo vaihtaa sijaintiaan. Myös puut ja naapurirakennukset on otettava mukaan analyysiin.
Kenttää ei pidä valita vain sen perusteella, miltä se näyttää kadulta. Estetiikka voidaan sovittaa tuotanto-olosuhteisiin. Joskus on parempi hyödyntää muutamaa rauhallista osaa kuin venyttää kennot heikon tuoton paikkoihin. Sähkösuunnittelussa on tällöin otettava huomioon suuntaus, piirijako ja käytettyjen laitteiden parametrit.
Näyttääkö passiivinen osa samanlaiselta?
Samankaltainen väri ei tarkoita täysin samanlaista valonheijastusta. Lasilla, metallipinnoitteella ja kennoilla on erilaiset pintaominaisuudet. Läheltä tai sivuauringossa katsotulla katolla erot voivat näkyä. Siksi järjestelmän näyte ja todellinen toteutus kannattaa katsoa sen sijaan, että arvio perustuisi pelkästään visualisointiin.
Yhtenäisyyttä voidaan rakentaa yhteisellä jaottelurytmillä ja huolellisella kenttien sijoittelulla. Ei tarvitse luvata, että aurinkokennot jäisivät täysin huomaamattomiksi. Monissa taloissa järjestetty asettelu on tärkeämpää kuin materiaalieron täydellinen häivyttäminen. Apuna ovat sovitetut pellitykset ja johdonmukainen linjojen kulku räystäältä harjalle.
Voiko pienempi kennomäärä olla järkevä valinta?
Kyllä, jos se johtuu energiantarpeesta ja katon olosuhteista. Lisämoduuli on järkevä silloin, kun sen tuotanto perustelee kustannuksen ja paikan järjestelmässä. Jatkuvasti varjossa oleva osa voi antaa heikon tuloksen. Samoin selvästi talon tarpeita suurempi järjestelmä voi tuottaa ylijäämää, jonka arvo on pienempi kuin suoraan kulutetun energian.
Kyse ei kuitenkaan ole mielivaltaisesta tehon rajoittamisesta. On verrattava useita jakaumia ja tarkistettava tuotanto sekä energian käyttö. Passiivinen osa mahdollistaa näitä laskelmia vastaavan asettelun valinnan. Näin päällysteen muoto ei automaattisesti määrää suurinta mahdollista järjestelmää, vaan päätös pysyy sidoksissa rakennuksen käyttöön.
Voiko aktiivisia elementtejä leikata vapaasti?
Kennoilla varustettu moduuli ei ole tavallinen vapaasti leikattava levy. Ei saa olettaa, että sen voi lyhentää savupiipun kohdalla kuten passiivisen osan. Sallitut työt määrittää valmistaja. Epätavallisiin paikkoihin käytetään suunniteltuja ratkaisuja, ei improvisoituja muutoksia sähköiseen elementtiin.
Juuri siksi lappeen mittaus ja jaottelusuunnitelma ovat niin tärkeitä ennen tilausta. Todellisen katon mitat voivat poiketa suunnittelupiirroksesta. On tarkistettava lävistäjät, reunat ja aukkojen sijainti. Hyvin valitut passiiviset elementit helpottavat sovittamista, mutta eivät vapauta tarkan materiaaliluettelon laatimisesta.
Miten suunnitellaan vuosiksi hyvä kokoonpano?
Aloita lappeen kartasta, johon on merkitty valo, esteet ja tarvittavat huoltoalueet. Määritä sitten teho talon kulutuksen perusteella. Vasta sen jälkeen viimeistele aktiivisten ja passiivisten paneelien sommittelu. Tämä järjestys mahdollistaa arkkitehtuurin ja energian yhdistämisen ilman, että kennoja lisätään paikkoihin, jotka on valittu pelkän symmetrian vuoksi.
Kysy myös mahdollisuudesta muuttaa passiivinen osa myöhemmin aktiiviseksi. Kaikki järjestelmät eivät salli sitä ilman muihin elementteihin puuttumista. Tarvitaan ehkä erilaisia liitäntöjä ja sähkölaitteita. Jos laajennus on tärkeä, se on kuvattava suunnitelmassa. Pelkkä samankaltainen paneelien muoto ei vielä takaa helppoa vaihtoa.
Esimerkkejä kattoon integroidun fotovoltaikan yrityksistä ja merkeistä ovat LUMA Solar, SolRoof, SunRoof, Solartag, EDILIANS, Wienerberger Wevolt, ML System, Electrotile, MDM NT (MyRoof) ja Solarstone.
7 toimipistettä – rakennusmateriaalit läheltäsi
